näköhermosairaus glaukooma lisääntyy Suomessa väestön ikääntyessä. Potilaita on arviolta jo 200 000 ja puolet heistä ei tiedä sairaudestaan. Joka vuosi tehdään yli 2500 uutta glaukoomadiagnoosia. Diagnoosin tekee silmälääkäri.
”Tulenko minä nyt sokeaksi?” on usein ensimmäinen kysymys glaukoomadiagnoosin jälkeen.
Vaikka hoitomenetelmät ovat kehittyneet, voi vakavan silmäsairauden diagnoosi olla potilaalle järkytys.
”Glaukooman ennuste länsimaissa on yleensä hyvä. Lääke- laser- ja leikkaushoidot ovat kehittyneet viimeisen 10–15 vuoden aikana merkittävästi ja valtaosa potilaista pärjää sairautensa kanssa hyvin. Hyvä tietämys omasta tilanteestaan ja vertaistuki on ensi arvoisen tärkeää, koska useimmille näön menetys on pahinta mitä voi kuvitella. Usein pelot ovat onneksi turhia ja sairastuneet voivat elää täysipainoista elämää”, muistuttaa DOS, LT Silmätautien erikoislääkäri Marko Määttä.
Tukea glaukooman kanssa elämiseen tarjoaa vertaistuki. Glaukoomayhdistys ry toimii valtakunnallisesti glaukoomapotilaiden yhdyssiteenä, tiedonvälittäjänä ja vertaistuen järjestäjänä.
Glaukoomayhdistys ylläpitää kaikille avoimia ja maksuttomia vertaistoimintaryhmiä eli glaukoomakerhoja eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Kokoontumistiedot löytyvät yhdistyksen kotisivuilta. Facebookissa yhdistys ylläpitää suljettua ryhmää nimeltä Glaukoomavertaisryhmä. Siellä käydään aktiivista keskustelua ja jaetaan tukea.
Glaukoomayhdistys ry:n puheenjohtaja Ritva Kivimäki on itsekin glaukoomapotilas. Hänelle vertaistuki oli tärkeää diagnoosin jälkeen.
”Toisten kanssa keskustellessa huomaa, että sairauden kanssa ei ole yksin. Ja että glaukooman kanssa pärjää, kunhan käy säännöllisesti hoitosuunnitelmansa mukaisesti tutkimuksissa ja käyttää määrättyjä lääkkeitään”, Kivimäki sanoo.
Lisätietoa: glaukoomayhdistys.fi,
Puh. 050-466 2929,
Facebookissa suljettu ryhmä: Glaukoomavertaisryhmä
Σχόλια