Pienet teot suuret vaikutukset – näin perhe voi tukea lapsen koulunkäyntiä
Lasten ja nuorten oppimistuloksiin vaikuttavat monet tekijät, yksi niistä on lapsen perhetausta ja perheeltä saatu tuki.
Lapsi hyötyy valtavasti siitä, että vanhemmat osoittavat kiinnostusta koulunkäyntiin. Tuki voi olla yhteisiä keskusteluja koulupäivästä, läksyissä auttamista tai pelkkää kuuntelemista ja rohkaisua. Jo se, että lapsi kokee vanhemman arvostavan koulua, vahvistaa hänen uskoaan itseensä oppijana.
Kaikilla perheillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia tukea lasta. Jos perheellä on enemmän aikaa, rahaa ja tietoa koulutusjärjestelmästä, tukea on usein helpompi järjestää.
– Tutkimusten mukaan vanhempien osallistuminen lasten koulunkäyntiin liittyy vahvasti heidän
koulutustasoonsa – mitä enemmän koulutusta vanhemmilla on, sitä aktiivisemmin he ovat mukana tukemassa lasta, kertoo Turun yliopiston sosiologian professori Elina Kilpi-Jakonen. Hän tutkii INVEST-tutkimuskeskuksessa koulutuksen ja työelämän sosiaalista eriarvoisuutta sekä oppimiserojen kasvua.
– Jokaisessa perheessä voidaan tukea lasta. Arvostus koulutusta kohtaan ja sille tilan antaminen
arjessa ovat tekoja, joilla on suuri merkitys, Kilpi-Jakonen painottaa. – Kun koulunkäynnin tukeminen aloitetaan jo varhain, lapsi kokee olevansa arvostettu. Tämä näkyy motivaationa, jaksamisena ja itseluottamuksena koulussa.

vanhemmista ainakin toisella on korkeakoulututkinto, 75 % valmistuu ylioppilaaksi, kun taas niistä
nuorista, joiden vanhemmilla ei ole korkeakoulututkintoa, vain 40 % valmistuu ylioppilaaksi. Kotoa saatu kannustus on tärkeää, sillä jos lapsen opiskelua ei tueta perheessä tai sitä ei nähdä tärkeänä, hän ei
välttämättä näe lukiota ja korkeakoulutusta vaihtoehtona itselleen.
Vanhempien mukanaolo vaikuttaa arvosanoihin ja ohjaa jatko-opintoihin
Vanhempien kiinnostuksella ja tuella on merkittävä yhteys lasten arvosanoihin ja lukutaitoon – erityisesti arvosanoihin. Kun arvosanat ohjaavat vahvasti nuorten koulutuspolkuja, vanhempien mukanaololla
voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.
Perheen koulutustausta näkyy nuorten jatko-opintovalinnoissa. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset hakeutuvat lukioon ja korkeakouluun huomattavasti matalammilla päättötodistuksen arvosanoilla kuin matalammin koulutettujen perheiden lapset.
– Jos kotona ei puhuta lukiosta ja korkeakoulusta mahdollisuutena eikä tueta jatko-opintohaaveita,
nuori ei välttämättä osaa nähdä sitä vaihtoehtona itselleen, Kilpi-Jakonen pohtii.
On tärkeää muistaa, että perheen tuki ei tarkoita täydellisiä vastauksia läksyihin tai kieliopin koukeroihin. Tärkeintä on kiinnostus, kannustus ja se, että koululle annetaan arjessa tilaa.
Teksti: Mariikka Whiteman
