Sähkön kasvava tehontarve on koko yhteiskunnan kysymys
Puhdas ja edullinen sähkö on Suomelle iso kilpailuetu, jonka varaan voimme rakentaa uudenlaista talouskasvua ja nousta vallitsevasta työttömyyden ja melankolian kierteestä. On kuitenkin ymmärrettävä, että nykyisen sähkön jakeluverkon kapasiteettia on kasvatettava, jotta se pystyy yhdistämään maantieteellisesti eriytyneen tuotannon ja kasvavan kysynnän tarpeet. Sähkön jakeluverkon rakentaminen on hidasta ja toimeen on ryhdyttävä heti, jotta talouden elpymisen potentiaali saadaan käyttöön.
”Kasvava tehontarve on koko yhteiskunnan kysymys, koska sähköverkot ratkaisevat, minne Suomeen syntyy uutta teollisuutta ja millä aikataululla kunnat voivat toteuttaa omia sähköistymishankkeitaan. Eli sähköverkoilla on taloudellisia, kaupunkipoliittisia sekä huolto varmuusvaikutuksia. Lämmitys ja kriittiset palvelut nojaavat sähköön yhä enemmän”, sähköverkkoyhtiö Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen toteaa.
Rautiainen on huolissaan siitä, että merkkejä Suomen nykyisen sähköjärjestelmän rasituksesta alkaa jo näkyä uusiutuvan sähköntuotannon sekä lämmityksen, liikenteen ja teollisuuden sähköisty misen myötä.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoitti useista rajoituksista kantaverkon liityntäkapasiteettiin vuoden 2025 aikana. Rajoituksiin vaikutti sähkön kulutuksen ennakoitua nopeampi kasvu eteläisessä Suomessa samaan aikaan, kun alueellista yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa poistui markkinoilta. Toisaalta 8.1.2026 koettiin koko Suomen sähkönkulutuksen kaikkien aikojen ennätys ja en nätyksiä tullaan rikkomaan jatkossakin.
Kaasua vai jarrua?
Erityisenä ongelmana Rautiainen näkee sen, että Fingridin ylläpitämästä sähkön kantaverkosta on puhuttu paljon, mutta alueellisista jakeluverkoista ei juurikaan, vaikka suurin osa kulutuksen muutoksista tapahtuu juuri alueellisissa jakeluverkoissa esimerkiksi lämmitykseen ja liikenteeseen liittyvien tehontarpeiden yhdenaikaistuessa.
Sähkön kasvavaa tehontarvetta ei pystytä hallitsemaan tehotariffilla, vaikka siitä on puhuttu paljon. Se ei Rautiaisen mukaan ratkaise ongelmaa.
”Tehotariffi ohjaa ottamaan nykyisestä järjestelmästä kaikki tehot irti, mutta se ei riitä. Tehotariffin vaikutus voi olla kymmenen prosentin luokkaa, mutta 90 prosenttia pitää hoitaa muuten”, Rautiainen toteaa.
Energiavirasto teki vuoden 2024 alusta sääntelymalliin isoja ja yllättäviä muutoksia, jotka leikkasivat sähkönjakeluyhtiöiden sallittua liikevaihtoa merkittävästi, ja tämä on näkynyt investointien hidastumisena juuri, kun olisi pitänyt painaa kaasua eikä jarrua.
Sähkön saatavuus on Suomelle kilpailuetu, joka ei toteudu ilman merkittäviä panostuksia sähkönjakeluverkkoihin.
Talouskasvu vaatii panostuksia jakeluverkkoihin
Puhtaan siirtymän arvoketju kulkee pääosin jakeluverkkojen kautta, joten talouskasvu ei toteudu ilman merkittäviä panostuksia jakeluverkkoihin. Verkon vahvistaminen vie keskimäärin 5–7 vuotta, kun taas teollisuus- ja akkuinvestoinnit valmistuvat nopeasti. Tämä aiheuttaa pullonkaulan, joka hidastaa sähköistymistä ja uusia investointeja.
”Tämä malli johtaa väistämättä ongelmiin, jos mitään ei tehdä. Keskeistä olisi nyt parantaa verkkoyhtiöiden taloudellisia toimintaedellytyksiä investoinneille. Jos haluamme olla kilpailukykyisiä ja menestyä seuraavalla vuosikymmenellä, se vaatii toimenpiteitä jo nyt”, Rautiainen sanoo painokkaasti.
Tarvitaan selkeä päämäärä ja tiekartta
”Nyt olisi Suomessa tärkeätä määritellä selkeä päämäärä sekä yhteinen pidemmän aikavälin tiekartta koko energiajärjestelmälle. Tämä edellyttäisi lainsäädännön ja jakeluyhtiöiden regulaation uudistamista. Lisäksi toivoisin tähän liittyen ainakin poliittisella tasolla nykyistä hallitumpaa, asiapohjaista ja aavistuksen vähemmän tunnepitoista erilaisten kohujen värittämää keskustelua, eli tarvittaisiin vastuullista pitkän tähtäimen johtajuutta. Niin kauan kuin tietty tahtotila ja yhteisymmärrys puuttuu, on riskinä, että me ajelehdimme ja laitamme laastaria järjestelmään, joka vaatisi suuria investointeja”, Rautiainen toteaa.
Hän korostaa sen tärkeyttä, että alan sääntely on ennustettavaa ja vakaata. Ala on hyvin pääomavaltainen ja investointipäätökset tehdään vuosikymmenien aikajänteellä.
”Esimerkiksi Carunan investointitarve seuraavalle 10 vuodelle on 200 miljoonaa euroa vuodessa, jotta kasvu voidaan mahdollistaa”, Rautiainen muistuttaa.
KESKEISET AJURIT TEHONTARPEEN VOIMAKKAASEEN KASVUUN:
– Lämmityksen sähköistyminen: sähkökäyttöiset kaukolämpökattilat, maalämpö.
– Liikenteen sähköistyminen: Esimerkiksi Espoossa on noin 30 000 ladattavaa autoa, eli 23 % autokannasta.
– Teollisuuden investoinnit: vetylaitokset, akkuteollisuus, pientuotanto.
– Datakeskukset ja automaatio: erityisesti kasvukeskuksissa.
– Kotien älyratkaisut ja akkuvarastot: lisäävät kulutuksen yhtäaikaisuutta.
Lue lisää www.caruna.fi
